Turvallisuus on aina aseita käsitellessä se kaikkein tärkein asia. Ampumarataympäristössä turvallisuuden ehdoton noudattaminen on yksinkertaista ja usein helppoa, mutta työelämätilanteissa se on usein paljon monimutkaisempaa. Siksi on ensiarvioisen tärkeää, että työelämätilanteiden turvallisen aseenkäsittelyn erityispiirteet otetaan huomioon jo harjoittelussa. Alla käymme läpi Jeff Cooperin tunnetuksi tekemät neljä turvalliseen aseenkäsittelyn universaalia sääntöä nimenomaan työelämäkontekstissa. Riippumatta siitä käsitteletkö aseita ainoastaan rataympäristössä vai myös muualla niin näitä neljä sääntöä noudattamalla aseenkäsittelystäsi tulee turvallista.
1. Käsittele kaikkia aseita aina niin kuin ne olisivat ladattuja
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käsittele myös mekaanisesti tyhjiä aseita turvallisesti eli sääntöjen 2.-4. mukaisesti. Riippumatta siitä ”tiedätkö” aseen olevan tyhjä tai lataamaton. Tätä sääntöä noudattamalla poistamme inhimillisen erehdyksen aiheuttamat ampumaonnettomuudet ja vahingonlaukaukset kun edes tyhjien aseiden kanssa ei tehdä typeriä asioita kuten osoiteta aseella sellaista mitä ei pitäisi. Tämä koskee luonnollisesti myös esimerkiksi työtilanteessa haltuunottamaasi asetta, älä vain tyhjennä asetta mekaanisesti ja työnnä sitä povariin, koska erityisesti stressin alla inhimillisen virheen ja Murphyn astuessa kuvioon saatat vahingoittaa itseäsi tai muita ”tyhjällä” aseella.
Jos esimerkiksi voimankäyttö- ja hätävarjeluharjoittelussa on tarpeen tehdä harjoitteita, joissa aseella joudutaan esimerkiksi osoittamaan maalihenkilöä tms. niin aseissa on ehdottomasti käytettävä lataamisen estävää turvavälinettä tai mieluiten käytettävä kokonaan ampumakelvotonta harjoitusasetta kuten Red Gun:ia tms.
2. Älä koskaan osoita aseella mitään sellaista mitä et ole valmis ampumaan
Tämä sisältää kaikki sellaiset ihmiset, eläimet yms. joita et ole halukas ampumaan. Ampumarataympäristössä on yleensä erikseen määritetty turvalliset aseenkäsittelysuunnat, joten kunhan pidät aseen suunnattuna tähän suuntaan niin kaikki on ok. Työelämässä tästä tuleekin moninkertaisesti monimutkaisempaa. Lähes poikkeuksetta ympärillä on paljon enemmän sellaista mitä et ole valmis ampumaan kuin sellaisia mitä olet. Tästä syystä on erittäin oleellista osata aseenkäsittelyn perusteet niin hyvin, että erilaisia valmiusotteita osaa soveltaa tilanteessa kuin tilanteessa. Käytännössä on käyttäjän omalla vastuulla ymmärtää, että mihin suuntaan aseella osoittaminen on turvallista. Se voi olla alas, eteen, ylös tai sivuilla, täysin tilanteesta riippuen.
Erityisen haastavaa tästä tulee erilaisissa asennoissa sekä liikkeessä ja siksi turvallisen aseenkäsittelyn harjoitteleminen erilaisissa tilanteissa on erittäin tarpeellista. Tilanneharjoitteluun tulee sisällyttää erilaisia asentoja (istualtaan, selällään, polvella jne.), liikkumista yksin ja työkavereiden kanssa, sivullisten seassa toimimista sekä aseen manipulointeja (veto, lippaanvaihdot, häiriönpoistot) kaikissa näissä tilanteissa.
3. Pidä liipaisinsormi pois liipaisimelta paitsi jos osoitat maalia ja olet valmis ampumaan
Tämä on kaiken turvallisen aseenkäsittelyn kultainen sääntö. Liipaisinsormea (tai yhtään mitään) ei viedä liipaisimella ennen kuin ase osoittaa aiottuun ampumasuuntaan ja käyttäjä on tehnyt päätöksen laukaista aseen. Tämä on viimeinen varmistus siitä, että ase ei laukea silloin kun sen ei ole tarkoitus. Riippumatta siitä onko aseessa ulkoisia tai sisäisiä varmistimia niin sormi pysyy selvästi pois liipaisinkaaren sisältä silloin kun emme ammu aseella. Jos sormi on liipaisimella väärällä hetkellä niin käyttäjän kaatuminen, säikähtäminen, fyysinen kontakti tai mikä tahansa törmäys voi aiheuttaa liipaisinsormen liikkumisen liipaisimella ja aseen tahattoman laukeamisen.
Yksi yleisimmistä tilanteista, jolloin liipaisinsormi on väärään aikaan liipaisimella on ammuttujen laukauksien jälkeen. Yleensä käyttäjät muistavat hyvin pitää liipaisimsormen kurissa ennen ampumista, mutta aseen lauettua sormi unohdetaan liipaisimelle. Erityisen vaarallista tämä on työelämätilanteissa kun kyseinen voimankäyttö- tai hätävarjelutilanne on laukausten jälkeen edelleen päällä. Toisinsanoen liikuttaessasi aseen pois maalista nosta liipaisinsormi aseen rungolle.
Aika usein näkee myös sitä, että tätä kolmossääntöä rummuttamalla on aiheutettu käyttäjille sellainen tapa, että samantien aseen lauettua sormi nykäistään aseen rungolle. Tämä kuitenkin aiheuttaa huonoa laukaisutekniikkaa/osumatarkkuutta sekä käytännössä tuhoaa mahdollisuuden ampua hyviä nopeita jatkolaukauksia tilanteen sitä edellyttäessä. Pysy siis kontaktissa liipaisimeen sekä aseen tähtäimiin siihen saakka kunnes olet tarvittavat laukaukset ampunut tai liikutat aseen pois maalista.
4. Ole tietoinen siitä mitä on maalisi edessä, takana, sivuilla ja mitä ympärillä tapahtuu
Jälleen kerran ampumaradalla tämäkin on melko helppoa. Maalialue ja siellä olevat taulut ovat selkeästi tiedossa ja jos maalialueella on mitään sinne kuulumatonta niin ammunta on keskeytettävä välittömästi. Kolmiulotteisissa työelämätilanteissa tämä on merkittävästi vaikeampaa. Lähes poikkeuksessa kohdehenkilön takana, sivuilla ja edessä sekä sinun ympärilläsi on sivullisia ja muita jotka eivät voi joutua tulilinjalle.
Ainoa oikeasti tehokas tapa harjoitella tätä on harjoitella aseenkäyttöä sellaisessa ympäristössä, että siellä on aseenkäyttäjälle huomioitavia elementtejä ammuttavien taulujen ympärillä joka suunnassa, niin edessä, takana kuin sivuillakin. Näin aseenkäyttäjän on pakko huomioida turvallinen aseenkäyttölinja ja lähes poikkeuksetta tämä edellyttää liikkumista parempaan ampumapaikkaan. Tätä tulee harjoitella PALJON sekä kovilla ampumaradalla, että esimerkiksi FX-aseilla tilanneharjoitteissa joissa sekä suorittaja ja kohdehenkilö että myös sivulliset liikkuvat tilanteen mukaan. Erittäin paljon näkee harjoitteita, joissa niin sanottuja No-Shoot -maaleja käytetään kyllä ahkerasti, mutta ne ovat poikkeuksetta sijoitettu joko maalin viereen, päälle tai eteen. Tämä kehittää kuitenkin vain kaksiuloitteista ympäristön hahmottamista eikä valmista työelämätilanteisiin siten kuin pitäisi. No-Shoot:eja tulee olla kaikkialla maalien sekä suorittajan ympärillä harjoitteiseen sopiva määrä. Ja sitten kun tämä sujuu niin tehdään sama pimeässä, porukassa yms.
Lisäksi työelämäympäristössä on tärkeää ymmärtää, että miten käyttämäsi aseen luodit käyttäytyvät missäkin materiaalissa. Menevätkö ne esimerkiksi läpi sisäseinistä, ovista, autosta jne. Entä yleisesti käytössä olevat suojamateriaalit kuten suojaliivit, suojalevyt, kypärät yms. Nämä on syytä testata käytännössä turvallisesti ympäristössä. Aiheesta on olemassa myös kattavia koulutuksia.
Loppusanat
Turvallisen aseenkäsittelyn oppii vain harjoittelemalla. Ja tilanteenmukaisen aseenkäsittelyn vain harjoittelemalla tilanteenmukaisia harjoitteita. Turvallisesti!
Nähdään radalla!
Hemmo Päiveröinen
Turvallisuuskoulutukset.fi
Päiveröinen on toiminut toistakymmentä vuotta moninaisissa turvallisuustehtävissä Suomessa ja ulkomailla sekä työskennellyt 7 vuotta päätoimisena ase- ja turvallisuuskouluttajana.
- Särmä TST & Terävä Tuotepäällikkö, Varusteleka Oy, 2019 ->
- Turvallisuusalan kouluttaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, 2016-2019
- Toiminnanjohtaja, Armoria Training Centre, 2010-2014
Päiveröinen on kouluttanut yli tuhatta ammattilaista ja harrastajaa sekä suorittanut yli 50 kansainvälistä ase- ja turvallisuusalan ammattilaiskoulutusta mukaan lukien:
- California Department of Corrections SWAT School
- S.P.E.A.R.™ Instructor
- Personal Defense Readiness™ Fundamentals Coach
- International Mobile Training Team (IMTT) Instructor
- Ampuma-asekouluttaja (Poliisiammattikorkeakoulu)
- Voimankäyttökouluttaja (Poliisiammattikorkeakoulu)
- IPSC Range officer & IDPA Safety Officer